maanantai 15. syyskuuta 2014

Kohti Lontoota - ja sen yli??

Viime perjantain aamuna nousi kone Helsinki-Vantaalta kohti Lontoon Heathrowta, jonne se onnistuneesti laskeutui lentäen viistosti itse kaupungin yli. Vietin yhdessä kanssani matkustaneen ystävän kanssa päivän tässä suurkaupungissa. Harmitti se tosiasia, että juuri kerkesin iloita Suomessa syksyn saapumisesta ja täällä kesä jatkuu vielä. No, ehkä se syksy koittaa tännekin..



 Lontoo oli tunnelmaltaan todella kiva kaupunki, rento ja avoin. Jäi tervetullut olo siellä olemisesta, tosin osa tästä olotilasta saattaa olla peräisin brittien ylitsevuotavasta kohteliaisuudesta. Seuraavaksi on vuorossa kuvatulva osasta siitä, mitä tuli nähtyä. Kuvat suurenevat klikkaamalla niitä.

Amsterdam

Kahvia ja kakkua Costassa

Sherlockeista tehty Sherlock Baker Streetin metropysäkillä

Camden Market

Poliiseilla on isot pyssyt Lontoossa

Yksinäinen vartija 

Koska lippu oli salossa, Kuningatar oli kotona

Jellona linnan edustalla





Ei menty sisälle

Kaikenlaisia pönöttäjiä lähempänä ja kauempana

Iloisen värinen karkkikauppa

Chinatown

Omnomnomnomnom....

Näkymä hotellin katolta

Varsin brittiläisiä taloja

Rappuset ei-minnekään katolla


Nyt siis on onnistuneesti kotiuduttu Winchesteriin. Kuvia Winchesteristä, sekä miten yliopiston ensimmäinen viikko sujui, tulee myöhemmin (kunhan nyt tämän viikko kuluu loppuunsa!)

Rakkoisin jaloin ja väsynein terveisin,
Koala von Tukintolvana


P.S. Missä se kaikki kylmyys ja sade on? Olen vain palanut täällä jatkuvassa helteessä ja auringonpaisteessa. 

perjantai 5. syyskuuta 2014

Viikon päästä on jännää!

Viikko lähtöön, että pitäisi varmaan alkaa oikeasti pakkaamaan. Toistaiseksi matkalaukkuun on mennyt pelkkiä turhakkeita - paitsi reinotossuni. Pitäisi varmaan myös kirjoittaa se ostoslista, mitä kaikkea pitäisi vielä kaupasta hankkia matkalaukun täytteeksi, eikä vain jahkailla kauppaan menoa.

Päätin myös pelata varman päälle ja kävin vaihtamassa euroja puntiin paikallisessa pankissa. Parhaimman hinnan valuutanvaihtoon tarjoaa Osuuspankki, vaihtomaksu on vain 5 euroa riippumatta vaihdettavasta summasta. Olen ennenkin ollut ulkomailla tilanteessa kahdesti, että korttini ei ole toiminut, joten nyt ainakin jonkinlainen ruoan saanti on turvattu! Ja olisihan sekin myös kiva että ei tarvitse kävellä Lontoosta Winchesteriin.

Pohdiskelin tässä, mikähän voisi olla oiva aihe päivittää blogia vielä ennen lähtöä. Mikäpä muukaan olisi herkullisempi, kuin ENNAKKOLUULOT! Eli  mitä ennakkoluuloja/-käsityksiä olen kuullut Englannista, englantilaisista ja heidän tavoistaan ja kulttuuristaan. Televisio ja elokuvat ovat myös erittäin opettavaisia.. mutta eipä kaikkeen ole silti luottamista, vaikka tietyn mielikuvan sieltä saisikin. Teen joskus myöhemmin syksyllä uuden päivityksen, jossa katson, miten nämä ennakkoluulot sitten pitivätkään paikkaansa.

Ruoka:
Englantilainen gastronomia on ympäri maailman tunnettua - huonoudestaan. Ruoka on kuulemma mautonta, uppopaistettua ja ravintoaineetonta liha-peruna-taikinapainotteista mössöä. Minulla ei ole kuitenkaan kamalasti kokemusta siitä, mitä ruokaa Briteistä löytyy - Haggista on Skotlannissa, 1500-luvulla syötiin Devil's Kidneys-aamiaisleipiä, 1800-luvulla intialaista currya aina hovia myöten sekä kaikenlaisia piiraita filo-taikinaan käärittynä. Tuttu on myös kello viiden iltapäivätee, jolloin syödään sknonsseja ja erilaisilla täytteillä täytettyjä kolmioleipiä. Joskus syödään myös meilläpäin vain jouluna tarjoiltavaa hedelmäkakkua. Ja tottakai "must to have"-ruoka, fish and chips..

Yksi ruoka-aine, jota kuulemma kaikki britit rakastavat, on jokaiseen ruokaan ja asiaan soveltuva marmite. Britit rakastavat, muut vihaavat tätä ainetta, joka ei kuulemani mukaan maistu miltään ja silti se maistuu kaikelta yhtä aikaa. Olemme myös äitini sanojen mukaan saaneet joskus tuliaisiksi jouluaikaan Englannista luumyhyytelöä, joka oli niin karmaiseva kokemus, että hyytelö jäi syömättä. Olin itse niin pieni silloin, ettei tästä ole jäänyt mitään mielikuvia. Television kautta olen huomannut, että eivät kaikki kuitenkaan syö epäterveellisesti: Jamie Oliver ja Gillian McKeith yrittävät saada tavallisia kansalaisia terveellisemmän ruoan pariin, jotta ihmiset jaksaisivat ja voisivat paremmin.

Herrasmiehet:
Brittiläinen herrasmies on aikamoinen käsite. Englannista löytyy vain komeita miehiä kosmossilmillä varustettuina lausuen kohteliaasti "How do you do?" yläluokkaisella aksentilla. Ehkä Jane Austenin tekeleitä tämäkin mielikuva päässäni.. Ajatelkaa Tom Hiddlestonia sikaritakissa, harmaissa villaisissa upslaakihousuissa piippu kädessä ja monokkeli silmällä. Ja tottakai hiukset kauniisti laineilla. Vanhemmilla herroilla on tyylitellyt viikset tai parta, aina siististi hoidetut ja muotoon vahatut.

Toista kastia edustavat nämä tyylikkäät pukumiehet, jotka kävelevät tummassa liituraitapuvussaan, salkku kainalossa ja sateenvarjo toisessa lakeerikengät kiiltäen. Nämä miehet nautiskelevat laadukasta viskiä tai konjakkia niille tarkoitetuista laseista istuen loungessa, jossa pianisti soittaa kauniita melodioita valkoisella flyygelillä. He myös yleensä asuvat joko huippuhienossa penthousessa tai kauttaaltaan mahonkipuulla sisustetussa kartanossa.



Ladyt:
Naiset ovat aina hymyileviä, ja viljelevät sanoja honey, darling, hun, luv, sweetheart yms. Naisilla on aina villatakki harteilla, polvimittainen mekko päällä tai jakkupuku, jos he menevät töihin - ja vaatteet ehdottomasti villa- tai tweedkankaasta tehdyt. Tukka on joko ponnarilla, papiljottikiharoilla pöyhittynä tai Miss Marple-henkisen hatun alle piilotettuna. Tottakai hattu voi olla myös hyvinkin mielikuvitusrikas, ainakin itselleni tulee mieleen vessanpönttöhattu Ascoteilta. Korot kengissä ovat järkevän korkuiset, korkeintaan neljästä kuuteen senttiä. Hieno nainen myös kulkee aina Muumimamma-henkinen veska kyynärtaipeessa. Meikkiä laitetaan runsahkosti, varsinkin ripsiväriä. Erityismaininnan ansaitsee kajaali, jota vedetään aina silmien alle paksu viiva.

Juhliminen:
Britanniassa juhliminen ulkona on aika rankka rupeama. Olen lukenut huhun, että nuoret ompelisivat takkeihinsa sisäpuolelle omat yhteystietonsa sekä rahaa taksia varten. Niistä taksikuski osaisi viedä nämä juopuneet sammaltavat tai sammuneet nuoret koteihinsa. Aika hirvittävää, jos tämä oikeasti pitää paikkaansa..
Hienommat juhlat ovat iltapukujuhlat, jossa on live-ensemble soittamassa ja kuohuviini virtaa. Näissä juhlissa myös aina tapahtuu kosintoja, riitoja, murhia tai muuta jännää.

Asuminen:
Britit asuvat lähinnä kivitaloissa, jotka ovat pieniä omakotitaloja tai paritalon puolikkaita. Talot ovat joko valkoisia tai punaisia, ja niissä on jyrkkä katto. Ikkunoissa saattaa olla jonkinlaiset metallikoristekehikot, mutta ei aina. Jos talo on maaseudulla, sitä ympäröi matala puuaita, jossa on pieni portti. Kaupungeissakin saattaa olla aitoja, mutta ne ovat pensaita. Taloissa on aina kylmä, niissä vetää ja ne ovat miltei jokainen homeessa. Kaikissa taloissa on myös kaasuliesi, ja teepannu, joka inisee veden ollessa tarpeeksi kuumaa.

Sää:
Brittein saarilla sataa aina vettä. Ja siellä on aina kylmä. Mutta vaikka siellä on kylmä, koskaan ei sada lunta (paitsi Skotlantiin, missä on vielä kylmempi). Siksi jokaiselta löytyy aina sateenvarjo ja Wellington-kumpparit.


Sellaista on tullut siis kuultua. Olen aika varma, että monet noista tulevat rikkoutumaan tämä tulevan vuoden aikana, joten raporttia tästä on sitten myöhemmin. Voitte alapuolelle kommentoida, mitä ennakkoluuloja ja kuulemianne asioita teillä on Iso-Britanniasta!

Ja nyt sitten lähtölaskentaruutuun, kohta lasketaan vain yhden käden sormilla! ...niin, ja ehkä pitäisi juosta vielä ne viimeiset hoidettavat asiat.


Kiireisin terveisin,

Koala Von Tukintolvana


P.S. Tulee olemaan hieno lähtö, kun lento on niin aikaisin. Olen aamuisin aika.... jännä.