keskiviikko 20. elokuuta 2014

IELTS - mörkö vai seikkailu?

Heippa!

Turisen nyt hieman kielikokeesta. Yksi suurimmalle osalle pakollinen osio hakuprosessissa Britteihin opiskelevalle on siis akateemisen tason IELTS-kielitesti. Netissä löytyy paljon infoa siitä mikä tämä koe on, mutta avaan sitä hieman heti tähän alkuun.

IELTS eli The International English Language Testing System on englannin kielen tasoa mittaava koe, joka on jaettu neljään osioon: kirjoittamiseen, luetun ymmärtämiseen, kuullun ymmärtämiseen sekä suulliseen testaukseen. Koe on jaettu kahteen eri versioon: helpompi yleinen IELTS ja vaikeampi akateeminen IELTS.
Me opiskelemaan suuntaavat siis suoritamme sen akateemisen, tottakai. Kokeeseen pääsee Suomessa varaamalla FinnBrit-järjestön sivuilta paikka IELTS-kokeeseen, ja maksamalla kokeen maksun (minun kokeeni maksoi 225 euroa, eli se on mielestäni aika kallis). Amerikkalaisilla on oma versionsa tästä kokeesta, TOEFL, jonka suorittavat Yhdysvaltoihin opiskelemaan hakevat. Kuulemani mukaan se olisi paljon kielioppipainotteisempi kuin mitä IELTS on. IELTS on suosittu ainakin Briteissä, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.

Kokeeseen täytyy ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen koepäivää, sen jälkeen ilmoittautuminen menee kiinni. Rahoja ei saa takaisin kuin vain osoittamalla lääkärintodistuksella, että makaat sairaalassa henkihieverissä. Et myöskään saa rahoja takaisin kokonaisuudessaan, jos tämän viimeisen kymmenen päivän aikana päätät peruuttaa kokeeseen osallistumisen. Kannattaa myös ottaa huomioon, että keväällä ja kesällä moni haluaa suorittamaan kokeen, joten varatkaa oma paikkanne ajoissa! Muuten voi jäädä rannalle ruikuttamaan varauslistan ollessa jo täynnä. Ainoa paikka, jossa tätä koetta Suomessa järjestetään, on Helsinki. Vähän kehno homma pohjoisemmassa asuville, mutta jos maksaa niin maistuu. Koetta ei siis ole pakko suorittaa keväällä tai kesällä, vaan voit ihan hyvin mennä syksyllä tai talvellakin! Kun saat todistuksen, se on voimassa kaksi vuotta siitä kun tulokset julkaistaan.

Kokeen jokaisen osion suoritukseen on varattu tietty aikamäärä. Koe etenee nopeasti, vessa- ja ruokataukoja ei ole. Jos on tarvetta päästä huussiin, se on tehtävä kokeen aikana (sitä ei saa tehdä vaihdettaessa osa-alueesta toiseen tai tehtävien tarkistuksen aikana). Kirjoittamiseen, luetun ymmärtämiseen ja kuullun ymmärtämiseen oli jokaiseen osa-alueeseen varattu tasan tunti aikaa, haastatteluun 15 minuuttia.

 Luetun ja kuullun ymmärtämisosioissa itse koetta oli 50 minuuttia, ja loppu 10 minuuttia oli varattu vastausten tarkistusta varten. Se suoritettiin rasti ruutuun-periaatteella, ja kohtia oli 40. Tahti on siis aika ripeä. Kirjoittamisessa sinun täytyy kirjoittaa kaksi tekstiä, vähintään 150 sanaa ja toinen vähintään 250 sanaa. Tekstien täytyy olla rakenteeltaan yliopistotasoisia, ytimekkäitä ja monipuolisia.
 Haastattelussa sinulla on tosiaan vain 15 minuuttia aikaa, ja se haastattelu nauhoitetaan (onnea niille muille minun lisäkseni, kenelle tämä nauhuri lisää vain jännitystä). Haastattelija ensin kyselee kaikenlaisia peruskysymyksiä, nimestä ja missä asut ja muuta diipadaapaa. Sitten sinulle annetaan aihe, josta sinun täytyy pitää esitelmä. Saat valmistella esitelmää minuutin verran, ja sen täytyy kestää minuutista kahteen minuuttiin.

Kokeen jälkeen olet vapaa lähtemään kotiin jännittämään, miten meni. 13 päivää kokeen jälkeen saat tietää tuloksesi (sinulle jaetaan informaatiolappunen, jolla voit päästä näkemään tuloksesi internetissä, mutta todistus tulee toki myös postissa päivän myöhemmin). Siellä sivustolla oli kyllä aikalailla ruuhkaa kyseisenä aamuna, mutta siitä kyllä selviää hengissä, vaikka se sivusto olisikin hidas.

Itse aloitin kokeeseen valmistautumisen  kertaamalla englannin kielioppia ihan systemaattisesti. Olen jo monta vuotta katsonut esimerkiksi elokuvia englanninkielisillä tekstityksillä ja lukenut englanninkielisiä kirjoja, mutta jos ette ole tehneet näin, aloittakaa se NYT. Varsinkin tekstitysten vaihtaminen suomesta englantiin laajentaa sanavarastoa paljon. Lisäksi sana jää paremmin mieleen, kun kuulet miten se lausutaan ja näet miten se kirjoietaan samanaikaisesti.
Näiden lisäksi kävin lainaamassa entisestä lukiostani vanhoja ylioppilaskokeita, joiden tehtäviä tein. Yksi tärkeä asia kirjoittamiseen oli opetella mahdollisimman paljon fraaseja ja synonyymeja, sekä lukea ja kirjoittaa akateemisiä tekstejä jos ei ole niihin jo aikaisemmin perehtynyt. Harjoitellessa ainakin oma synonyymisanastoni kasvatti kokoaan mukavasti, ja siitä oli hyötyä kokeessa.

Tärkein kaikista harjoittelumuodoistani oli kuitenkin ilmaiset harjoitukset Road to IELTS-sivustolla. Kirjauduttuasi kokeeseen ja maksettuasi maksun saat 30 päivää ennen koetta tehdä sivustolla rajoitetusti ilmaiseksi harjoituksia. Ne ovat erinomaisia, opettavat kokeen rakenteen sekä kuinka tehdä lyhyessä ajassa vaaditut tehtävät. Itse koin tämän hyödylliseksi, sillä olen kova koejännittäjä ja hermoiluni takia saan yleensä huonompia arvosanoja, koska panikoin kokeessa enkä luota intuitiooni. Kokeen rakenteen harjoittelu on siis se, mitä pitää harjoitella, vaikka kuinka luottaisi omaan kielitasoonsa. Ei omanikaan ollut ennen koetta mitenkään huono, sillä olin sitä jo kahdessa eri työpaikassa neljän vuoden ajan käyttänyt toisena työkielenäni suomen lisäksi (ulkomaalaisia palvellessa tarvitsee englantia, heh).

Varasin paikkani kokeeseen suunnilleen puolisentoista kuukautta ennen koepäivää. Otin siinä ihan tietoisesti riskin, kun varasin koepäiväkseni koko kesän viimeisen IELTS-testipäivän. Jos se ei menisi läpi, en kerkeäisi uusintakokeeseen ennen elokuun alkua, jolloin tulosteni piti olla toimitettuna yliopistolle. Ajattelin kuitenkin asian niin, että tämä "ainoa mahdollisuus"-ajattelutyyli sekä pidempi aika harjoitella koetta varten olisivat minulle hyödyksi. Enkä väärässä ollutkaan!

Kauniina kesäkuisena juhannusaaton aattona siis suuntasin Helsinkiin Eiran lukiolle, jossa kokeen kirjalliset osiot pidettiin. Passien tarkastuksessa ja vastaavassa meni paljon aikaa, joten koe alkoi 40 minuuttia myöhässä. Se ei minua haitannut ollenkaan, olipahan enemmän aikaa keskittyä itsensä tsemppaamiseen. Olin lukenut tutkimuksesta, jossa oli seurattu koejännittämistä. Puolet kokeeseen osallistujista kirjoittivat ajatusvirtaansa - eli kaiken mitä mieleen juolahti - paperille, puolet ei. He, jotka tämän tekivät, saivat parempi arvosanoja kuin yleensä olivat saaneet, ja he kertoivat olevansa rentoutuneempia, koska ajatukset eivät häirinneet koetilanteessa jäätyään paperille. Kokeilin itse samaa ja raapustelin ajatuksiani kymmenen minuutin verran, ja minulla oli keskittyneempi olo kokeessa. Jossakin vaiheessa huomasin taas hermoilevani, mutta koitin sysätä sitä sivuun.

Kirjallisen koeosion jälkeen marssime yhtenä jonon FinnBritin toimistolle, jossa haastattelut järjestettiin. Pitkästä kotimatkastani johtuen pääsin kolmantena haastatteluun. Kun haastattelija (herttainen vanhempi herrasmies!) iski nauhurin pöydälle ja sanoi, että tämä nauhoitetaan, minulla meni pasmat sekaisin. Mokeltelin ja takeltelin vähän liikaa sanoissani. Esitelmä (aiheesta "mikä on lempiravintolasi ja miksi") meni ihan hyvin, ja kyllä se siitä sitten esitelmän innoittamana lähti urkenemaan uudelleen. Koko tilanteen alkupuolisko kuitenkin jäi harmittamaan, mutta ei sille jälkikäteen enää voi mitään.
Ennen esitelmää on aikaa kirjoittaa paperille minuutin verran muistiinpanoja itselleen esitelmää varten. Opetelkaa listaamaan ranskalaisilla viivoilla tärppisanoja itsellenne, älkääkä missään nimessä alkako kirjoittamaan kokonaisia lauseita. Kun paperille jäsentelee esitelmän, se sujuu paljon paremmin. Tätä voi myös harjoitella kotona etukäteen. Itse laitoin pikkusiskoni haastattelijaksi, hän antoi minulle aina randomin aiheen ja minuutin aikaa luonnostella. Tämä vähentää myös jännitystä (jos sellaista potee) esitelmän tullessa kohdalle. Tulette myös toteamaan, miten pitkältä ajalta se kaksi minuuttia voi tuntua.

Minulle jäi kuitenkin ihan hyvä mieli sieltä kokeesta, ja marssin onnellisena ja kaikkeni antaneena linja-autoon. Kolmetoista päivää myöhemmin olin kuitenkin varma, että en saanut kirjoitusosiosta enkä haastattelusta vaadittua pistemäärää. Klikatessani itseni sisälle tulospäivänä sain kuitenkin yllättyä, että kaikesta hermoilustani huolimatta keskiarvoni oli jopa parempi kuin vaadittu pistemäärä! Ja samalla iski myös tajuntaan, että koetta ei tarvitse lähteä uusimaan Berliiniin asti.

Eli oliko se mörkö? Ehkä aluksi, mutta tämän matkan aikana se muuttui seikkailuksi. Kunnollinen pohjatyö on puoli ruokaa! Kauhulla lueskelin sosiaalisesta mediasta kommentteja, kuinka ihmiset ovat lonkalta käyneet heittämässä kokeesssa 8.0 keskiarvoksi itselleen, ja ajattelin, etten tule saamaan omaa vaadittua 6.0:aa koskaan. No, toisin kävi! Älkää siis turhaan pelätkö. Tämä koe on ennemminkin katsaus teidän tämähetkiseen kielitasoonne kuin varsinainen koe. Harjoitelkaa niitä osioita, jotka ovat teille vaikeimpia, oli se sitten sanasto, puhuminen, kirjoittaminen.. Pääasia, että käytätte kieltä arkipäiväisissä asioissa! Hankkikaa vaikka Skypestä natiivipuhuja kaveriksi, jos ei ole ketään, kenen kanssa puhua.


IELTSin päihittäneenä,

Koala Von Tukintolvana


P.S. Jos minä sain sen läpi, kyllä muutkin saavat sen läpi!!

2 kommenttia:

  1. Hei! Olen menossa ieltsiin 4 viikon päästä. Tarvitsen tulokseksi 5.5 jotta pääsen haluamaani kouluun, eli aika pieni vaatimus. Kirjoitin A:n lukiossa mutta en silloin tehnyt yhtään mitään sen eteen ja puhun mielestäni sujuvasti englantia. Tilasin netistä kirjoja joissa sanastoa jne ieltsiin. Mahtaakohan neljän viikon kertauksella yltää tuohon tavoitteeseen? Kielihän on tuttu eikä mitenkään uusi. Apuva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Harmittaa, etten ole huomannut viestiäsi ajoissa. Vastaan silti, ihan vaan jos joku muu saisi tästä vastauksen myös. Uskon, että se 5.5 on helppo saavuttaa sillä englannilla, mikä opiskellaan lukiossa/ammattikoulussa, kunhan on jaksanut kiinnostaa se opiskelu. Eli jos pärjäät ulkomailla englannilla ilman sanakirjaa kaipailematta sen kummemmin ja puhut sitä suht sujuvasti, tuo 5.5 ei ole mikään mahdottomuus! Tottakai aina kertaaminen on paikallaan ja se pitääkin tehdä ennen IELTSiä, tuskin kukaan maksaa yli 200 euroa siitä vain mennäkseen reputtamaan sen. Toivottavasti tästä oli apua :)

      Poista

Heippa! Jätä rohkeasti kommenttia!